Kuvia ja tarinoita yhdistyksen tapahtumista

Yhdistys järjestää vuosittain jäsenilleen useita mielenkiintoisia retkiä ja tapahtumia. Tältä sivulta löydät kuvia yhdistyksen menneistä tapahtumista.

Postitustalkoot ja varaston siivous Postimuseolla

Postimuseon Ystävien jäsenten joulukirjeiden leppoisat postitustalkoot järjestettiin Postimuseon tiloissa 27.11.2024. Talkoisiin ja kellarin siivoukseen osallistui 11 jäsentä. Yhdistyksen joulukirjeiden lisäksi talkoolaiset kuorittivat myös Postimuseon joulutervehdykset perinteiseen tapaan.

Kuvat: puheenjohtaja Katariina Heikkilä.

Viron saarikierros- Muhu, Saarenmaa, Hiidenmaa

Bussillinen reippaita matkaajia toimitusjohtaja Pekka Lauhamon värikkään kulkuneuvon kyydissä valmiina kokemaan uutta. Matkaoppaana aina niin iloinen ja tositietäjä Postimuseon Ystävien varapuheenjohtaja Jari Forsblom.

Ensimmäisenä kohteena Tallinnan jälkeen oli Virtsun satama. Saavuimme Muhun saarelle. Saari on kolmanneksi suurin saari. Asukkaita 2000.Täällä on osattu hyödyntää EU-rahoja. Vuosina 2010-2017 on ostettu mm. kymmenen lauttaa ja uusittu junia. Muhun tumma leipä on kuuluisaa ja tosi hyvää. Saari tunnetaan myös hevosista. Harmi ettei kaikille riittänyt paluumatkalla Liivan leipomosta kuuluisaa leipää.

Mutta tulomatkalla kaikki pääsivät tutustumaan 1200, luvun Katarinan kirkkoon.

Maantietä matkatessamme pelloilla näkyi vanhoja traktoreita ja autoja, jotka toimivat mainostauluina. Mutta oikeasti ne olivat pellolla "jäähyllä", koska niillä oli ajettu ylinopeutta. Liikennemerkitkin olivat erilaisia. Sammakoillekin oli oma varo sammakoita -merkki.

Kuressaarelle eli kurkien saarelle oli ilo tulla. Jo bussissa matkaseuralaisemme virittivät meidät Saarenmaan valssin tunnelmiin. Hienoa aitoa musiikkia. Ja miten kaunista saarella on. Kuressaare oikein valokuvaajan paratiisi. Saarella asuu 30 000 asukasta.

Aamulla oli kävelyn aika keskiaikaiseen Piispanlinnaan. Se on rakennettu 1300-luvulla Saarenmaan – Läänemaan piispan tukikohdaksi. Vuoteen 1836 se toimi linnoituksena myös Tanskan, Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa. Linnaa on korjattu ja laajennettu moneen kertaan. 1900-luvulla tiloja on entisöity. Nykyisin linna on Saarenmaan museona. Historiallisen esittelyn jälkeen bussilla kohti Etelä-Saarenmaata Sääreen ja innokkaille kiipelijöille oli tarjolla Sörven majakka. Rakennettu 1960 luvun alussa. 52 askelta korkeuksiin. Hyvä te, jotka kiipesitte. Luontoihmisille oli ihmeteltävää Anglan tuulimyllypuistossa, lampaita isoja ja pieniä sekä ison iso pässi. Koko lauma tuli meitä vauhdilla moikkaamaan ja kuvattaviksi. Päivän retkellä oli huimaava päätös Länsi-Saarenmaan Pangan rantatörmillä, oikea törmien törmä. Heikoimpia jo pyörrytti toisten kurkkiessa alas törmältä.

Hyvin nukutun yön jälkeen olimme aikaisin matkalla Triigin satamaan ja sieltä lautalla Hiidenmaalle. Ulkoportaita laivalle kiivetessä meinasivat aurinkolasit lentää mereen, mutteivat kuitenkaan. Melkoinen kokemus nuo ulkoportaat kovassa tuulessa ja lautan jo liikkuessa. Hiideenmaalla on 9000 asukasta. Saarella on paljon luontokohteita, lintuja, vesiurheilua ja majakoita.

Suuremöisan kartano ei ollut enää entisessä loistossaan, mutta toimii nykyisin kouluna ja oppilaitoksena. Kartanon omistivat Jakob De la Gardie (1583-1652) ja Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Stemberg(1744-1811) sekä Adele von Ungern-Stemberg (1833-1915). Iso komea rakennus kyllä ja ympäristö taiteilijoille sopiva maalauspaikka. Erityisesti kartanon puutarhan syksyinen kukkaloisto. Lounas Kärdlan satamassa.Ja tutustuimme Ristnan,Tahkunan ja Köpyn majakoihin. Köpyn majakka on vanhin käytössä oleva majakka, Ristnan majakka rakennettu 1870 luvulla, metallirunkoinen, kapea ja keskellä metsää. Tahkunan majakan yksi osa tuli tsaarin mukana 1871 Pariisin maailmannäyttelystä.

Matkamme alkoi kirkosta ja päättyi Valjalan vanhimpaan kirkkoon vuodelta 1227. Tunnelma oli jumalanpalveluksessa lämmin. Meidän lisäksemme seremoniaa seurasi 6 paikallista seurakuntalaista.

Mutta ei matka vielä päättynyt. Kävimme Kaalin kraaterijärvellä ja tarkistimme, että presidentti Tarja Halosen ja presidentti Lennart Meren istuttama tammi kasvaa ja voi hyvin. Hyvin voi!

Kotimatka alkaa Saarenmaan valssin sanoin " On Saarenmaan niityt kuin kasteinen syli, yön helmassa lauluista helisee maa, ja taivaskin loistavi pilvien yli….

Kiitos Postimuseon ystävien hallitus, kuljettajamme Pekka Lauhamo ja erityisesti oppaamme tositietäjä Jari Forsblom. Olet huippu!

Jarin lukuisista tarinoista Hilma Lehtosen tarina kosketti. Hilma tuli ryysyisenä Siperiasta Latvian armeijan komentajan leskenä yksin kotiin Vainikkalaan vuonna 1956. Mies ja lapset kuolivat Siperiassa. Hilma on haudattu Hämeenlinnaan.

Hilmasta kerrotaan Jukka Rislakin kirjassa "Latvian kohtalon vuodet"

Teksti: Elisa Göös
Kuvat: Sirkka Ojala ja Raimo Ojala.

Yhdistyksen kevätretki Lahteen

Postimuseon Ystävien retkelle Lahteen lauantaina 18.5.2024. osallistui 34 hengen ryhmä, Matka sujui jouheasti Atro Vuolteen ilmastoidulla bussilla. Päivän aikana vierailtiin kaikkiaan viidessä eri kohteessa. Erityinen kiitos retken organisoinnista vastanneelle Jari Forsblomille. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa tutustuttiin muun muassa juuri avautuneeseen näyttelyyn Määränpää, joka kertoo tilanteista, joissa on pakko jättää koti ja kotiseutu, ja joissa määränpää on tuntematon. Miltä tuntuu, kun kaikki tuoksuu, maistuu ja näyttää erilaiselta kuin siellä, missä on itse kasvanut?

Ryhmäkuva otettiin Vesijärven rannalla.
Retkeläiset tutustuivat myös Sibeliustaloon ja sen suureen Metsähalli-lämpiöön.

Radiomäellä 150 metrin korkuisten, kaupungin tunnusmerkeiksi muodostuneiden, radiomastojen juurella sijaitsee Radio- ja tv-museo Mastola, jossa on esillä radio- ja televisiotoimintaan liittyviä esineitä sekä perinteitä. Pystyipä jopa tekemään aikamatkan eri vuosikymmenten olohuoneisiin. Mastolan pihassa on mahdollista kokeilla miten paraabeliheijastin suuntaa ja vahvistaa puhetta kahden parabolisen peiliantennin välillä.
Retkipäivän päätteeksi nautittiin kahvit herkullisten juustokakkuleivonnaisten kera kahvila Asemapäällikössä.
Teksti ja kuvat: Raimo Ojala.

Ahkerointia Postikorttipajassa

Kevään viimeisessä Postimuseon Postikorttityöpajassa 2. toukokuuta 2024 ahkeroitiin tuttuun tapaan ja mukana oli myös kaksi uutta talkoolaista. Postikorttityöpajat jatkuvat jälleen kesätauon jälkeen syksyllä. Kuva: Raimo Ojala.

HEIJAA HEIJAA, VI HADE SÅ ROLIGT I VISBY

Monet meistä ensimmäistä kertaa Gotlannissa, toiset muistelivat matkaansa kolmekymmentä vuotta sitten. Visby on ruusujen kaupunki, mutta täällä on myös 37 eri orkidealajia. Pientareilla kasvaa sikuria, sininen kukka.

Kaunis aurinkoinen ja lämmin sää piti meille mukavaa seuraa, mutta parasta seuraa olivat tietenkin kaverit, uudet ja vanhat. Naurua riitti. Eikä kenellekään jäänyt nälkä!

Ystävällinen ja hyvä oppaamme Leena ja bussikuskimme Lars kuljettivat ja kertoivat meille tarinoita Gotlannista 4 tunti kestävällä retkellämme.

Leena aloitti: " Kaikki tiet vievät Roomaan" Kyse ei suinkaan ollut Italian Roomasta vaan Gotlannin Roman alueesta, missä oli 1700-luvulla ollut luostari.

Ja oppaamme jatkaa: " Gotlanti on maastollisesti epäonnistunut pannukakku Itämerellä." Täällä on N. 61 000 asukasta, joista 26 000 asuu Visbyssä.

Gotlanti on jaettu kuntiin, hiippakuntiin (mukana myös merimieskirkkoja) ja lääneihin.
Metsästä 75 % on mäntyjä, loput kuusia ja muita lehtipuita. Terveet jalavat myrkytetään joka vuosi sienitauteja vastaan.

Keksiaikaisia kirkkoja on Gotlannissa 92 kpl. Sandan kirkko on kaunis kalkkikivikirkko, niin kuin monet yksityiset talotkin Gotlannissa. Pelloilla näkyi paljon auringonkukkia. Jokainen sai kerätä niitä vapaasti ja maksaa haluamansa summansa Ukrainan hyväksi. Niityt hoidetaan mm. Mästerbyn alueella kotiseutuyhdistyksen voimin. Koululaiset ovat ahkerasti mukana talkoissa.

Pääelinkeino saarella on maatalous ja kakkosena on turismi. Vedestä on puute täälläkin. Kasteluletkuilla kasteleminen on kielletty, kastelukannuja saa käyttää.
Matkanvarrella näkyi useita isoja laivahautoja. Haudat olivat pitkiä isoista kivistä koottuja laivan muotoisia monumentteja. Petoeläimiäkin seudulla on mm. kettuja ja maa- ja merikotkia. 1800-luvulla ja vielä tänäänkin kulkevat Gotlannin ponit villeinä luonnossa.

Visbytä kiertää 3,4 km pitkä muuri, joka on 1200-luvulta ja nähnyt sisällissodan vuonna 1288. Mauno Ladonlukko oli taisteluissa mukana. 1876 alkoi rautatie toimia ja loppui vuonna 1960.

Kaikki tuntevat Peppi Pitkätossun, Pippi Långstrumpin, joka oli sitä meiltä omalla tyylillään, että

" Stora människor har aldrig nånting roligt. Dom bara en hoper tråkigt arbete och fåniga kläder och liktornar och kumminalskatt". "Aikuisilla ihmisillä ei ole koskaan hauskaa".

Peppi är världens strarkaste flicka! Joka rakasti jäätelöä niin kuin mekin, kun valitsimme eri jäätelölajitelmasta (300 eri lajia) omamme, vaniljaa ja pistaasia! Namm!

Kiitos Tiina Pettersson niin tosi tosi hyvin hoidetusta matkasta ja meidän huolehtimisestamme. Olet supernainen, världens starkaste kvinna! Kiitos och tack! Kaikille!

Matkakertomus: Elisa Göös
Kuvat: Jari Forsblom ja Katariina Heikkilä

YHDISTYKSEN KEVÄTRETKI 2023
Kevään retki suuntautui Vesilahdelle toukokuun lopulla. Retki oli onnistunut ja aurinkokin hymyili. Ensimmäinen retken kohde oli Vesilahden kirkko. "Kirkko Harri" on hurmaava persoona, joka kertoi Vesilahdesta ja sen historiasta hyvällä huumorilla höystettynä. Toisessa retkikohteessa Akaan Alpakkatilalta emäntä kertoi hauskasti alpakoista ja niiden elämästä. Alpakoiden silittelyn jälkeen menimme Visavuoreen Karin Suomalaisen piirroksia ihailemaan ja Wkströmin museon sokkeloita ihmettelemään. Maittava lounas nautittiin Narvassa Kuusniemen Turpeisen baarissa. Nykyään siellä toimii myös kahden naisen pitämä olutpanimo. Kuvat: Katariina Heikkilä.

MUSEOIDEN YÖ TAMPEREELLA 2023
20. toukokuuta Tampereella vietettiin Museoiden yötä. Yhdistyksellä oli oma myynti- ja esittelypiste Tampellan puistossa lähellä Vapriikkia. Myynnissä oli arvokasta filateliaa, kirjoja sekä monen laista muutakin tavaraa sekä "joka arpa voittaa" arpajaiset. Myyntityön lomassa tavattiin tuttuja ja markkinoitiin yhdistystä ja kaikilla oli mukavaa. Kuvat: Sirkka Ojala.